Puolisen vuotta sitten pohdiskelin kaveria vaaleille Kartellin Lizz -tuoleillemme. Ruokapöytämme saapui nyt sitten eilen ja nyt voi rauhassa syödä ruokansa pöydän ääressä. 8 hengen neliskulmaiseen päädyimme. Sopii muuten ihan kivasti olohuoneen nelilön valkoisen sohvapöydän kanssa.
Pöydän päädyimme lopulta nyt sitten tekemään osaksi itse, osaksi teettämään tutulla puusepänverstaalla.
Olohuoneen neliö valkoinen sohvapöytö tämän päivän kuosissa
Pinta on musta mattalaminoitu. Runko on reilu 40 mm paksua koivuvaneria. Vielä vähän mietityttävät nuo pöydän jalan värit, sopiiko tuo harmaa vai pitäisikö olla joku muu väri? Ei ole muuten kovin kevyt kantaa. Pöydän kansi painaa ainakin sen 100 kiloa plus rautajalat. Tosin, se koottiin paikallaan ja kansi koostuu kahdesta osasta. Ei heilu eikä huoju.
Kauniit valkoiset lasiset kynttilänjalat ovat Ikeasta
Tykkään kattailla pöydän kauniisti. Arkisin tosin soppa maistuu ihan mitään sen erikoisempaa. Kynttilä palaa pöydässä kuitenkin melkein aina. Kattaukseen olisi kiva saada jotain väriä vähän, kaikki astiat kun ovat valkoisia tai kirkkaita.
Mitenkäs muuten jotkut tabletit, onko suositella jotain hyviä, jotka neliöpöytään sopisivat?
Mutta tykkään kovasti. Se tuntuu oikein jo kutsuvan illallisvieraita luokseen..
joulun odotuksia kaikille.
Mun ensimmäinen ajatus tästä pöydästä (ja valokuvista) oli, kuinka ihanasti siinä oli samaa tunnelmaa kuin teidän häidenne ruokapöydissä alakerrassa! Sopii teille todella hyvin!
VastaaPoistaVau, mahtaa tuntua upealta kun noin iso projekti on valmis - paljon onnea! Ja tuo ruokapöytähän on upea juuri tuollaisena massiivisena ja vähän rouheanakin kun ympäristössä on samanlaista tunnelmaa ja materiaaleja.
VastaaPoistaAnna, kiitos! Itse asiassa nyt kun sanoit tuon, niimpä näyttää sama fiilis olevan. Ja kun yläkerrasta katsoi häissä alakertaan, näkymä oli kutakuinkin sama. Kumpa saisi vielä yhtä hyvät sapuskat pöytään, ja vielä tarjoilijan kera. Pitänee kokeilla "kokki kotiin" palvelua. ;)
VastaaPoistaMaija, kiitos sinullekin! Kieltämättä aika oudolta tuntuu kun ei enää tarvitse mennä raksalle, tontille, minne milloinkin. Toki sisällä pientä juttua vielä on, mutta ne ovat pieniä verrattuna siihen, että nyt täällä tosiaan asustellaan. Koti tosin rakentuu sitten pikkuhiljaa kun tavarat löytävät omat paikkansa..
Pöytä on tosiaan kivan rouhea -se voisi olla hyvä sana kuvaamaan sitä!